SCORNGRAIN
/ CAUSE FOR EFFECT / THE REPUBLIC OF DESIRE
Bar
Shadow, 28.2.2004
(arvio: Serpent)
Helmikuun
viimeiselle viikonlopulle ajoittunut WCH-keikka edusti tällä
kertaa hieman erikoislaatuisempaa metallitarjontaa. Mukaan oli
kerätty kolme bändiä, joista yksikään
ei helposti lokeroidu mihinkään tyypilliseen metalligenreen.
Kylmää lopputalven iltaa lämmittelivät konemetallitapaus
The Republic of Desire, jazzfuusiohybridimetalliakti Cause for
Effect sekä joensuulais-turkulainen cyberthrash-bändi
Scorngrain.
Koneellinen
tasavalta
Allekirjoittanut saapui valitettavan lahjakkaasti keikalle myöhässä,
joten illan avannut The Republic of Desire - tuttavallisemmin
TRoD - oli jo hyvää vauhtia vetämässä
settiään loppukimaraa kohti. Bändin industrial-elementeillä
vuorattu metallityhjiö kuitenkin vaikutti varsin toimivalta
ja energiseltä esitykseltä, eikä parin, kolmen
biisin perustella bändin live-puoltakaan voinut moittia.
Ainakin bändi todisti hyvin sen, ettei toimivuus ollut jäänyt
vain demolle, sillä tämän esityksen perusteella
tästä tapauksesta voisi kuvitella kuulevansa myöhemminkin.
Lupausta löytyy.
Syy
ja seuraus
Toisena lavalle tallusti Turussakin aiemmin taitojaan esitellyt
kaksikko Cause For Effect. Kyseessähän on bändi,
jonka lokeroiminen tiettyyn metalligenreen lienee lähes mahdoton
tehtävä. Duon jazzia, progressiivista metallia, teknistä
kikkailua, grindia ja ties mitä yhdistelevä musiikki
veti jälleen kerran varsin vaikeaselkoisen keikan. Yleisöä
CfE:n monisyinen ja kieltämättä originelli keikka
ei juuri lavaan eteen vetänyt, vaikka löysihän
muutama musiikin ystävä itsensä lavan vierustalta
tapausta seuraamassa. Koska kyseessä on näinkin omaperäistä
ja hankalasti seurattavaa sointujen sekamelskaa, on bändin
live-toimivuutta hieman hankala arvostella. Omat rajoitteensa
keikka-aktiviteetille asetti myös tuo bändin kaksipäinen
lauma, joten live-bändiksi Cause For Effect ei ole aivan
parhaiten sopivin.
Ylenkatsonnan
vilja
Illan kiintotähdeksi nousi myös illan kenties nimekkäin
tapaus, Joensuu-Turku -akselin miehistöstä koostuva
Scorngrain. Kyberajan thrash metalliksi itseään luonnehtiva
rässilauma ei kuitenkaan tuntunut olevan tarpeeksi iso vetääkseen
yleisöä kunnolla mukaan. Hyvillä soundeilla siunattu
bändi pisti kuitenkin loan lentämään ja live-puoli
oli paikoin varsin aktiivinen. Solisti Sinkkosen pakkopaita oli
sinänsä varsin tyylikäs, mutta herran live-esiintyminen
jäi hieman turhan vaisuksi. Raivokasta ja energistä
riehumista olisi toivonut keikalta enemmän, vaikkei se toki
nytkään huono ollut. Vaikka soundit, etenkin kitaroiden
osalta, olivat hyvällä mallilla, jäivät bändin
kone-elementit liian taustalle. Keikka kuitenkin lunasti pitkälti
sille asettamani odotukset, joten jään kiinnostuneena
odottamaan bändin piakkoin julkaistavaa kokopitkää.
Jos bändi vaan jaksaa pitää itsensä aktiivisena,
uskoisin tämän poppoon vielä näyttävän
kyntensä tulevaisuudessa.
Viina
vie, taksi tuo
Vaikka humalatila oli ottamassa allekirjoittaneesta valtaa melko
hyvin, tuli bändejä kuitenkin seurattua sopivissa määrin.
Bar Shadow on paikkana varsin mukava ja tunnelmallinen baari keikkojakin
ajatellen, mutta hieman liian helposti täyteen tuleva. Soundi-
ja live-puolessa ei ole ainakaan paikan osalta valittamista -
senhän todistivat jo tämänkin kerran aktit varsin
hyvin. Jäämme innolla odottamaan ja seuraamaan mitä
kyseisen ravitsemusliikkeen tiloissa tapahtuu tulevaisuudessa.