HORNA / MUSTAN KUUN LAPSET /
MENTAL TRANSFORMATION / KADOTUS
Old School 15.2.2003
(Arvio: Serpent)

Helmikuun puoliväliin ajoittunut WCH-keikka toi black metallin Turun Old Schooliin keskelle kylmää talvea puhaltamaan keuhkoistaan ulos helvetintulia. Paikalle oli raahattu peräti neljä kotimaista black/dark metal -yhtyettä, joista nimeikkäimpänä paljon mainettakin niittänyt Horna. Väkeä oli paikalle saapunut suorastaan harvinaisen paljon, paikoin jopa tungosta aiheuttaen, joten myös tunnelma oli varsin kuuma ja hiostava. Illan aloitti melko tuntematon demotason bändi, Kadotus.

Kadotus
Hieman kymmenen jälkeen aloittanut Kadotus koostuu varsin nuorista kavereista, mutta tämä ei soittoa haitannut. Tyylinä suhteellisen yksinkertaista ja perinteistä black metallia soittava bändi osoitti, ettei ikä tai vähäinen keikkakokemus ole este hyvälle esitykselle. Soundit olivat verrattain raa'at ja sopivatkin todella hyvin bändin primitiivisvivahteiseen musisointiin. Niinikään raa'at rääkyvokaalit erottuivat hyvin joukosta eikä ainakaan arastelusta voinut tämän bändin kohdalla puhua. Live-esiintyminen toisaalta oli melko vähäistä ja tällä saralla bändillä onkin ehkä eniten kehittymisvaraa noin keikkojen osalta. Corpsepaintit loivat kuitenkin hieman mennävuosien tunnelmaa ja keikka oli hienoisesta monotonisuudestakin huolimatta selvästi onnistunut. Keikan kruunasi poikkeuksellisen onnistunut Darkthrone-koverointi Under a Funeral Moon.

Mental Transformation
Toisena lavalle tepasteli vähemmän tunnettu salolaisakti Mental Transformation, joka aloitteli yhdentoista paikkeilla nopeatempoisella black/dark metal-rääkkäyksellään. Vaikka musiikillinen puoli vahvasti kallellaan black metalliin päin onkin, ei bändin ulkoasu tätä tuonut pahemmin esille. Tukka heilui hieman ja jotenkin bändillä oli lavalla melko energinen fiilis. Yleisöäkin tuntui paikalla olevan kohtuullisesti, joka varmasti osaltaan ruokki myös bändin innostuneisuutta. Vaikka yritystä bändillä varmasti olikin riittävästi, ei keikka kokonaisuutena oikein jaksanut säväyttää vaan alkoi tympimään melko varhaisessa vaiheessa. Yksittäisenä seikkana eniten ei häirinnyt bändin oudohko piru/nainen-symboli, vaan pahasti epäonnistunut Slayerin "Blood Red" -koverointi. Vaikkei keikka mikään varsinainen fiasko ollutkaan, niin illan heikoin lenkki kuitenkin.

Mustan Kuun Lapset
Puolenyön tietämillä aloitellut lahtelainen MuKuLat veti yleisöä runsaasti paikalle melodisella dark/black metal -sekoituksellaan. Biisit olivat sitä varmatoimista, vaikkakin hieman epäomaperäistä materiaalia, jota on saatu kuulla mm. bändin viimeisimmän kokopitkän muodossa, mutta nelikko soitti kuitenkin ihan onnistuneen keikan. Soundit eivät olleet MKL:lle aivan yhtä sopivat kuin parille aiemmalle bändille, mutta ajoivathan nuokin asiansa kohtuullisesti. Live-puolella olisi vielä hieman parannettavaa, sillä esiintyminen oli kokonaisuutena hieman vaatimatonta, vaikkakaan ei varsinaisesti huonoa. Kelvollinen keikka joka tapauksessa.

Horna
Illan pääesiintyjäksi kohosi odotetusti lappeenrantalainen Horna, joka vetikin yleisöä suorastaan helvetillisen legioonan Old Schoolin tiloihin nähden. Horna veti tuttuun tapaansa suhteellisen energisen keikan ja live-puoli tuntui olevan ihan kunnossa. Corpsepaintit kuuluivat myös vanhan mallin mukaan asiaan ja uusi laulajakin tuntui suoriutuvan hommastaan hyvin, vaikka hieman isoilta edellisen vokalistin jättämät saappaat tuntuivatkin. Soundipuoli oli hyvä ja asiallinen, ja bändi rutistikin ulos suhteellisen timmin keikan, josta ainakin suuri osa yleisöä vaikutti nauttivan. Bändin kokemus keikkailupuolella erottuikin selvästi eduksi eikä ollut epäselvyyttä siitä mikä tapaus oli illan vetonaula. Uudistunut miehistö näytti muutenkin toimivan varsin hyvin, vaikka sinänsä mitään uutta ja mullistavaa ei lavalla nähtykään.

Kokonaisuutena ilta oli siis varsin onnistunut ja toimiva paketti perinteistä black metallia ilman kummempia ongelmia tai aikataulusäätämistä. Allekirjoittanut piti kuitenkin Kadotuksen keikkaa parhaimpana ja tältä bändiltä löytyykin tulevaisuutta silmällä pitäen paljon potentiaalia nousta kovaksikin liveaktiksi kunhan vain bändi kahmii hieman lisää keikkakokemusta ja yleisönhallintaa.