Etusivu Yhdistys Keikat Artikkelit Keikkapaikat Messulauta Sponsorit Kontakti


Skepticism - Johan myrkyn keittivät
(Haastattelija: Jussi Helenius)

Skepticism tulee taas, ja tässä tapauksessa "hitaasti mutta varmasti" -sanonta pitää paremmin kuin mainiosti paikkansa. Vuosi sitten bändi heitti seitsemään vuoteen ensimmäisen keikkansa lähes täydessä TVO:n katakombissa eikä tällä välin ole muualla vielä keikkaillut. Lienevätkö turkulaiset sitten riittävän hitaita bändin ulosannille vai mistä on kyse, sillä Skepticism langettaa tuomiotaan taas TVO:lla 18. tammikuuta (päivänä jona legendat synnytetään) seuranaan vähintäänkin yhtä omalaatuiset soitinyhtyeet The Candles Burning Blue ja Wormphlegm. Kuulumisia sitten viime keikan oli siis syytä udella.

Miksi halusitte tällä kertaa julkaista "maistiaisia" tulevasta levystä Process of Farmakon -ep:n/sinkun(?) muodossa? Tämähän jopa rikkoo aiemman kokopitkä - mcd - kokopitkä jne. -ketjun… Millä tavalla ep:n versiot biiseistä eroavat levyn vastaavista?
Oikeastaan voisi sanoa, että tuleva The "Process of Farmakon" mCD palauttaa mainitun ketjun.
Ajatus parin kappaleen versioimisesta ja julkaisemisesta erikseen ennen täyspitkää toteutui jo ethere-mCD:lla. Ensimmäinen tällainen julkaisupari oli siis ethere - Lead and Aether, tuleva The Process of Farmakon - Farmakon toistaa saman kaavan. Näiden välissä julkaistu mCD aes on oikeastaan se julkaisu joka rikkoo ketjun - sitä tai sen osia kun ei ole eikä tulla sisällyttämään muille julkaisuille.
Tarkoitus on ollut tehdä mCD -versioista aidosti omiaan - pelkän uudelleen miksaamisen sijaan kappaleet nauhoitettiin ja osittain sovitettiin uudelleen. Rakenteeltaan biisit ovat pitkälti samanlaisia molemmilla julkaisuilla, mCD:n versiot ehkä kulkevat hiukan laahaavaampaan tahtiin kuin täyspitkällä. Suurin ero on soitinvalinonissa ja sitä kautta soundeissa. Koskettimet on soitettu suurelta osin eri soittimilla, lisäksi mukana oli mm. eräänlainen myrkynkeitin ja punaisena hehkuvaa rautaa.
Näin jälkikäteen ajatellen ero on hyvin pitkälle samanlainen kuin etheren ja Lead and Aetherin välillä.

Kerro lisää tästä myrkynkeittimestä… Millainen soundi siitä saatiin ulos? Enta raudasta? Eh…
Myrkynkeitin… Kappaleessa "The Process of Farmakon" kuuluu siis mCD:lla taustalta "prosessin" ääni. Jokainen osannee kuvitella miltä kuullostaa kun myrkkyä keitetään… Rauta on silkkaa rautaa - tulipunaiseksi kuumennettuna ja kylmään nesteeseen tuikattuna ääni on varsin kiukkuinen.

Nauhoituksissa käytettiin näissäkin piireissä suht harvinaista soitinta eli urkuharmoonia koskettimien sijaan. Tämä on ilmeisesti ollut jo pitkään haaveena?
Niinhän se on.
Erilaisten kosketinsoitinten käyttöä on kehitelty siitä lähtien kun koskettimia yleensäkin alettiin bändissä käyttää. Sähkökoskettimet ovat monessa paikassa käyttökelpoisia, etenkin kun ei pyritä mallintamaan alkuperäisiä soittimia 1:1. Pääosa kaikista kosketinosuuksista on tehty sähkölaitteilla, useimmiten hieman vanhemmilla sellaisilla. "Oikeita" soundeja on sitten haettu oikeilla soittimilla, toistaiseksi laajemmassa mittakaavassa juuri näillä mCD - julkaisuilla. etherellä taottiin hieman flyygeliä ja The Process of Farmakonille saatiin vihdoin tuo urkuharmooni. Harmoonissa kiehtoi sen tunkkaisen ummehtunut sointi ja tietty mahtipontisuus, jonka siitä saa kaivettua esille. Saimme sopivasti käsiimme mainion yksilön - tavallista laajemman kaksitasoisen sormion lisäksi varustukseen kuuluu myös jalkio. Ulkomitoiltaan pianoa suurempi laitos kieltämättä somistaa bändikämppääkin mukavasti…
Harmooni istui biiseihin sinänsä kivuttomasti. Pääosa kaikista sähkökosketinosuuksista on perinteisesti vedetty erilaisilla kirkkourkumuunnelmilla, joten harppaus harmooniin ei ollut turhan suuri. Harmooni siis jylisee nimenomaan mCD:lla. Hieman sähkökosketintakin siellä on ohessa, mutta erittäin vähän. Farmakon taas on tehty kokonaan sähkölaitteilla.

Skepticismin yllä aiemmin leijunut salamyhkäisyyden ja anonymiteetin verho raottui hieman kun MoonTV raportoi studiosessiostanne alkusyksystä. Myös taannoinen live-esiintyminen toi bändiä lähemmäs yleisöään tavallaan. Onko Skepticism nyt enemmän, ei sentään julkinen eläin, mutta "maanläheisempi" orkesteri kuin aiemmin?
Ei varsinaisesti.
Vaikka kuluneen vuoden aikana on tapahtunut melko paljon verrattuna aikaisempiin vuosiin, ei toimintaperiaatteissamme ole tapahtunut mitään muutosta. Tietty etäisyys ei tietenkään ole ollut sattumaa - toisaalta meillä ei ole mitään ideologiaa joka estäisi esim. mainittujen asioiden toteuttamista.
Pääpaino tulee jatkossakin olemaan pääasiassa - musiikissa.

www.farmakon.com… Suomessa on itse asiassa Farmakon-niminen yhtye, ette tainneet olla tietoisia tästä levyn nimeä ja nettisivujen osoitetta miettiessänne?
En ole kuullutkaan.
Toisaalta - vaikka olisinkin, ei se olisi levyn tai domainin nimeämiseen vaikuttanut.

Tulossa on taas keikka Turussa TVO:lla kuten vuosi sittenkin. Välissä Skeptin piti tehdä muutama muukin keikka mutta kyseiset tapahtumat syistä jotka olivat?
Pari keikkaa piti todellakin viime keväänä vielä heittää, mutta molemmat peruuntuivat - "syystä tai toisesta." En osaa sen paremmin selvittää tapausten kulkua.

Onko Skepticismiä kysytty vielä ulkomaille soittamaan? Miltä kyseinen idea kuulostaisi? Hautajaiset germaanipubissa keskellä viikkoa… ;)
On kyselty, mutta asiat ovat vielä sikäli kesken, ettei niistä vielä sen enempää. Olisi kieltämättä turhauttavaa lähteä ulkomaille heittämään sellaisia keikkoja, joita emme Suomessa heittäsi. Ulkomaankeikkoihin pätee sama periaate kuin kotimaisiinkin, lähdemme aina, kun tarjous on hyvä.

Viime keikalla Turussa intro oli vähintäänkin provokatiivinen, jokainen paikalla ollut varmasti muistaa kyseisen julistuksen. Onko tällä kertaa luvassa jotakin "tavallisuudesta poikkeavaa" mitä se nyt sitten onkaan?
Se näytti herättäneen voimakkaita tunteita, mikä on tietenkin hyväksi - olivat ne sitten positiiviseen eli negatiiviseen suuntaan… Tällä kertaan aloitamme hieman toisin. On vaikea sanoa mikä on tavallisuudesta poikkeavaa ja mikä tavallista, kun viimeisen kahdeksan vuoden aikana on takana vain tuo mainittu viime tammikuun keikka.

Koostuuko ohjelmisto tulevien levyjen biiseistä?
Suurelta osin kyllä. Tällä kertaa tarkoitus on lisäksi heittää pari vanhempaa kappaletta. Jotta setti saadaan pysymään kohtuullisissa mitoissa, jätettäneen siitä vastaavasti pari Farmakonin kappaletta pois.

Mitä mieltä olet erilaisista radikaaleista ja provosoivista mutta täysin ulkomusiikillisista "kikoista" joita bändit käyttävät esim. keikoilla tai imagonsa esilletuomisessa? Hyviä/huonoja esimerkkejä tällaisista ulkomusiikillisista yksityiskohdista?
En oikeastaan keksi mitään syytä vastustaa niitä, sikäli kun ymmärsin oikein sen mitä ajat takaa - metallikuvioissa tulenpuhaltamista, veren roiskimista, ym. Tällaisten temppujen käyttäminen on kuitenkin omalla tavallaan uhkapeliä - ne joko tuhoavat esityksen täysin tai paremmassa tapauksessa nostavat sen tasoa. Jos uskottavuus säilyy, temppu on hyvä, jos taas ei, se on vitsi.
Tietenkin haluaisin ajatella, että musiikki on tärkeintä ja muu merkityksetöntä. Ikävä kyllä homma ei toimi niin. Sekin, ettei kiinnitä mitään huomiota keikan visuaaliseen puoleen on jo valinta visuaalisesta ilmeestä. Kaiken kaikkiaan kokonaisuus ratkaisee. Kun haetaan tietynlaista tunnelmaa ja se saadaan aikaan on lopulta merkityksetöntä mitä keinoja siihen tarvittiin.
Carcass käytti muistaakseni 90-luvun alussa piirtoheitintä keikkojensa elävöittämiseen. Tämä siis positiivisena esimerkkinä. Muuan metallikekkereillä samoihin aikoihin taas maksan ja matojen heittely sai mainiosti liiketta velttona seisovaan yleisöön. Huonolta puolelta mitään radikaaleja esimerkkejä ei juuri tule mieleen. Ärsyttävissä määrin epäuskottavaa uhoa näkee ehkä eniten. Loppuun kalutut veri & wihtahousu -kuviot ovat tietenkin puuduttavia, etenkin silloin kun niihin ei tuoda mitään uutta. Meikkipuolella on välillä outoja helmiä; jossain BM-iltamilla muuan kitaristi oli sonnustautunut silmälasit & BM-maski -yhdistelmään, mikä oli melko hilpeää. Lieneekö ollut tarkoituskin.
Oli se sitten kysymyksen mielessä ulkomusiikillista tai ei, parasta nähtävää keikalla on bändi joka osaa ottaa tilan haltuun. Soittaa "tosissaan" on hieman väärä ilmaisu, "tietää tarkalleen mitä tekee" voisi olla lähempänän sitä mitä tarkoitan. Jotkut eivät tarvitse mitään tehosteita, joitain taas eivät mitkään tehosteet voi pelastaa.

Mielipide 18.1. lämppäribändeistä, The Candles Burning Bluesta ja Wormphlegmistä?
Ensin mainitulta olen kuullut osia biiseistä, jälkimmäiseltä en mitään. Lienee parempi olla kommentoimatta se suuremmin vaillinaisen tiedon pohjalta. Illan orkesterit ovat tuskin kenellekään jokaviikkoista nähtävää, mikä on tietenkin hyvästä. Tunnelmallisestikin illan kokonaisuus lienee siinä määrin linjassa kun sen on tarpeen olla.
Eiköhän tuosta kohtuullinen tuomioniltama kehkeydy.


« Takaisin

Soitin-Laine
Vertikaali Oy
Karhukopio
Turun Paja
Musiikkinurkka
Skin Craft
SueZine
Iki-Pop
Sivuston toteutus: Aurentia Solutions